Taiteellinen johtaja Mikko Kouki avasi sitä, miten Turun Kaupunginteatterin esitystarjonta rakentuu. Lue haastattelu!

Taiteellinen johtaja Mikko Kouki, kuka päättää Turun Kaupunginteatterin ohjelmistosta?

Tämä kiinnostava oikeus ja velvollisuus on osa työnkuvaani taiteellisena johtajana. Valintatyössä tukenani on sisältötyöryhmä, johon kuuluvat lisäkseni toimitusjohtaja Arto Valkama ja dramaturgi Satu Rasila. Luemme kaikki näytelmiä ja kokoonnumme pari kertaa kuukaudessa keskustelemaan aiheista ja sisällöistä, käymään läpi ehdotuksia ja tilausteosten käsikirjoitusversioita. Käytännössä työ on usein laajempaakin dialogia, sillä ohjelmistoehdotuksia tulee muualta teatterin sisältä ja yleisöltäkin.

Millaiset asiat vaikuttavat ohjelmistovalintoihin?

Etsimme paitsi hyviä esityksiä, myös kiinnostavia aiheita ja tekijöitä ja pyrimme yhdistelemään näitä hedelmällisesti. Kaupunginteatterin ohjelmiston pitää olla monipuolinen, siksi kaikki tyylilajit pidetään tasaisesti edustettuna. Tätä työtä ohjaa myös intuitio ja omat kiinnostuksen kohteet. Tuskin meillä nähdään yhtään esitystä, jota en haluaisi itse mennä katsomaan. Ratkaisevia tekijöitä ovat tietenkin myös ajankohta, raha, oikeuksien saatavuus sekä tekijöiden ja näyttämöiden varaustilanne. Välillä joku toinen teatteri ehtii napata meitä houkuttavan teoksen nenän edestä. Välillä taas haluamme juuri tietyn tekijän meille töihin ja silloin lähdetään hakemaan sopivaa näytelmää yhdessä tai tilataan teksti tietystä aiheesta.

Näkyykö turkulaisuus ohjelmistossa?

Paikallisuus on yksi arvoistamme. Haluamme kertoa turkulaisia tarinoita, mutta niiden pitää samalla olla valtakunnallisesti kiinnostavia. Niin kuin olivat vaikka Tom of Finland -musikaalin tarina homokulttuuriin vaikuttaneesta kuvataitelijasta tai Turun saaristoon sijoittuva Seili-musikaali, joka kuvasi naisen asemaa yhteiskunnassa saarelle suljetun yhteisön kautta.

Millä aikajänteellä suunnittelua tehdään?

Yleensä suunnitelmat on tehty pari vuotta eteenpäin, joskus kolmekin. Sen pidemmälle ei kannata lyödä asioita lukkoon, ettei maailma ja puheenaiheet ehdi muuttua välissä.

Mistä bongaat esityksiä?

Kierrän säännöllisesti eri teattereita Suomessa ja ulkomailla. Niiden liki kahden vuosikymmenen aikana, jotka olen johtanut teattereita, olen käynyt varmaan lähes kaikissa Suomen ammattiteattereissa katsomassa esityksiä. Sähköpostiinkin tulee joskus ehdotuksia. Minulle ei ole väliä mistä idea esitykseen tulee, kunhan se on hyvä.

Mitä teet ensimmäisenä, kun kiinnostava esitys osuu eteesi?

Ensin puhun asiasta sisältötyöryhmän kanssa ja tarkistan, onko näytelmän oikeudet saatavilla. Kun nämä kaksi etappia on onnellisesti ohitettu, on aika innostua.

Miten näyttämön koko ja luonne vaikuttavat ohjelmistosuunnitteluun?

Yleensä on aika selvää, mille näyttämölle mikäkin teos sopii parhaiten. Mietimme esityksen visuaalisuutta ja punnitsemme sitä, paljonko yleisöä kukin esitys tulee saavuttamaan. Joskus isoa yleisöä kiinnostava teos sijoitetaan pienemmälle näyttämölle intiimiyden saavuttamiseksi, silloin esityskertoja pitää vain olla enemmän. Tai sitten rajattua kohdeyleisöä kiinnostava teos saattaa tarvita päänäyttämön verran tilaa ja silloin se nähdään siellä, mutta harvemmin.

Miten paljon seuraat muita teattereita ja teet yhteistyötä?

Muiden ohjelmistot tulee aina tsekattua. Teemme sekä yksilöinä että talona paljon yhteistyötä muiden teatterien kanssa. Olen myös niin sanottu järjestöjyrä, ollut pitkään mukana usean teatterialan järjestön hallituksessa. Sitä kautta olen pysynyt hyvin kartalla kentän toimijoista ja tapahtumista.

Millä kriteereillä ohjelmiston onnistumista arvioidaan?

Hyvä ohjelmisto on monipuolinen. Yksittäinen esitys on erityisen hyvä, jos sen eri osa-alueet kuten rytmi, äänisuunnittelu, puvustus, lavastus, näyttelijäntyö, toimivat hyvin yhteen ja saavat aikaan elämyksen. Katsojaluvut, palaute ja kritiikit ovat kuitenkin ne itsestään selvimmät mittarit. Meitä kiinnostaa myös seurata yleisöämme. Tutkitusti meillä käy valtakunnallista tasoa nuorempaa väkeä. Kävelen usein tuonne lämpiöön katsomaan, miltä minkäkin esityksen yleisö näyttää. Eniten ilahduttaa, jos katsomossa on monen ikäistä ja oloista porukkaa.  

Mikä on pahin painajaisesi taiteellisena johtajana?

Tyhjät katsomot. Tai kaikkein pahin tilanne on varmaan se, että nuori tulee katsomaan yhden esityksen, ei tykkää siitä ja on loppuelämänsä sitä mieltä, että teatteri on kuraa.

Pääsetkö koskaan eroon työroolistasi katsomossa?

Käyn kyllä katsomassa esityksiä myös ihan omaksi ilokseni. Mutta tekijälista tulee silmäiltyä silloinkin.

Millaista teatteria katsot mieluiten?

Riittää, että esityksessä on minua kiinnostava aihe. Maailmalla katson usein sekä draamaa että musikaaleja.

Mikä sinua inspiroi ja kiehtoo teatterissa vuodesta toiseen?

Tässä työssä hienoa on mahdollisuus vaihteluun. Monet teatterinjohtajat ohjaavat ja näyttelevät työnsä ohella. Itse olen välillä käsikirjoittanut ja ohjannut usein sekä teatteria että elokuvia. Nyt harkitsen 15 vuoden tauon jälkeen paluuta näyttämölle. Uusia haasteita löytyy aina.

 

Teksti ja pääkuva Emmi Kantonen