Jokamies – mysteerinäytelmä Turun sydämessä

Jokamies

Suomen kantaesitys Kansallisteatterissa vuonna 1916. Ensi-ilta Turun Kaupunginteatterissa Turun konserttitalossa 27.1.1956.

Kirjoittanut Hugo von Hofmannsthal (1400-luvulta periytyvän moraliteetin pohjalta), suomennos Huugo Jalkanen, musiikki Jean Sibelius, ohjaaja Jouko Paavola, musiikin johto Almos Maattola, puvustus Helvi Salo, näyttämökuva Allan Palmroth, tanssillinen ohjaus Taito Mäkelä

Rooleissa: Hemmo Airamo, Urho Harkola, Toivo Hämeranta, Ritva Karivirta, Rauno Kuosmanen, Turkka Lehtinen, Inka Maattola, Taito Mäkelä, Senni Nieminen, Matti Pihlaja, Eino Raita, Sirkka-Liisa Rannikko, Paavo Roiha, Ralle Sabelli, Emil Saarinen, Sirppa Sivori, Seija Sora, Paavo Tuominen, Jussi Valtakoski, Ritva Valtakoski, Esko Vettenranta, Alpo Viika

Väistötiloissa 50-luvulla

Vuonna 1954 Turun Kaupunginteatterin teatterisali tuhoutui tulipalossa. Turun konserttitalosta löydettiin väliaikainen paikka esityksille, mutta lisäksi teatteri tarvitsi muunlaisia väistötiloja.

Lavastamo muutti ensin vanhaan maneesiin Linnankadulla, sitten entiseen yliopiston laboratorioon Vähä-Heikkilässä. Kanslia ja puvusto siirtyivät Apteekkimuseon vieressä sijaitsevaan vanhaan puutaloon.

Historia toisti itseään, kun teatterin toimisto muutti samaan puutaloon teatteritalon peruskorjauksen alta keväällä 2014.

Turun Kaupunginteatteri joutui 1950-luvulla muuttamaan ja sai tilaisuuden testata uudenlaisia esiintymistiloja. Turun Kaupunginteatterin 70-vuotisesta historiasta kertovan juttusarjan toisessa osassa seurataan ulkoilmaspektaakkelia keskiaikaisen Turun ytimessä.

Turun Kaupunginteatteri toimi ensimmäiset vuotensa Lounais-Suomen Maalaistentalon teatterihuoneistossa. Vuonna 1928 valmistunutta tilaa pidettiin ongelmallisena alusta alkaen. Katsomon kulmista ei nähnyt näyttämölle, ja henkilökunnalla oli lavantakaisista tiloista enimmäkseen pahaa sanottavaa.

Järkytys oli silti suuri, kun Maalaistentalon teatteritila syttyi tuleen loppiaisena 1954. Palokunta sai tulen rajattua, mutta valtaosa näyttämön sisustuksesta ja näyttämötekniikasta tuhoutui. Katsomo ja puvusto kärsivät savuvahingoista. Pian todettiin, että remontin sijaan olisi halvempaa rakentaa teatterille uusi talo.

Teatteritalon rakentamisen ajaksi tarvittiin väistötiloja. Alkuun esityksiä siirrettiin Åbo Svenska Teaterin tiloihin, mutta yhden lavan jakaminen kahden teatterin kesken osoittautui vaikeaksi. Väistötilaksi vakiintui pian Turun konserttitalo.

Toisinaan esityksiä kaavailtiin muihinkin tiloihin kuin konserttisaliin. Erityisen omaperäistä väistötilaa käytettiin Jokamies-näytelmän esityksissä.

Vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta

Jokamiehen (Eino Raita) pöytään saapuu vieraaksi itse Kuolema (Toivo Hämeranta)

Jokamies on tuntemattoman englantilaisen kirjailijan moraliteetti 1400-luvun lopulta. Kristilliseen oppiin pohjautuva kertomus käsittelee sielun pelastusta allegoristen hahmojen kautta.

Moraliteetista on tehty useita mukaelmia. Vuonna 1911 itävaltalainen näytelmäkirjailija Hugo von Hofmannsthal julkaisi vanhan tekstin pohjalta oman uusioversionsa, jonka otsikko kuuluu Jokamies – vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta.

Hofmannsthalin Jokamies käsittelee samoja teemoja kuin alkuperäinenkin moraliteetti. Riimitellyssä tekstissä Jumala ja Piru tavoittelevat rikkaan Jokamiehen sielua. Kuolema näyttäytyy Jokamiehelle ja kertoo lopun olevan lähellä. Jokamies yrittää ensin taivutella läheisiään ja Mammonaa mukaansa viimeiselle matkalle, mutta viimein hän kulkee rajan yli Uskon ja Hyvien töiden saattelemana.

Suomalaisilla näyttämöillä Jokamies oli erityisen suosittu 1940–60-luvuilla. Yksin 1950-luvun aikana sitä esitettiin seitsemässä suomalaisessa ammattiteatterissa.  Turussa Jokamies nähtiin ensi kertaa Turun Teatterissa vuonna 1930.

Tuomiokirkkotorin spektaakkeli

Kutsu Jokamies-näytelmän ulkoilmaesityksiin

Turun Kaupunginteatterin Jokamies sai ensi-iltansa konserttisalissa tammikuussa 1956. Saman vuoden syyskuussa näytelmä tuotiin Turun tuomiokirkon portaille.

Teatterinjohtaja Jouko Paavola oli saanut hankkeelle innoitusta Itävallasta. Siellä moraliteettia oli esitetty Salzburgin tuomiokirkon pihalla keskiaikaisten mysteerinäytelmien tyyliin.

Ulkoilmassa esitetyssä Jokamiehessä oli spektaakkelin tuntua. Kapellimestari Almos Maattola soitti tuomiokirkon uruilla Jean Sibeliuksen Kansallisteatterin kantaesitykseen säveltämää musiikkia. Urut pauhasivat Tuomiokirkkotorille kaiuttimien kautta.

Lavastukseltaan ulkoilmaesitys oli pelkistetty. Portailla seisoi vain suuri juhlapöytä, ja näyttämöä valaisivat muutaman valonheittimen lisäksi avustajien kannattelemat soihdut. Puvuissa sen sijaan riitti ihasteltavaa. Helvi Salon suunnittelemaa puvustusta kehuttiin silmää hivelevän kauniiksi.

Äänentoisto aiheutti ulkotiloissa ongelmia. Portaille asetellut mikrofonit eivät riittäneet välittämään kaikkien esiintyjien ääntä yleisölle. Liikenteen melu ja kirkontornin naakat häiritsivät myös Yleisradion äänitystä, kun näytelmä syksyllä 1957 radioitiin.

Jokamiehen ulkoilmatuotanto oli suomalaisittain erikoislaatuinen teatteritapahtuma ja sekä arvostelu- että yleisömenestys. Kuvapostin kriitikko Aake Jermo tosin epäili ensi-iltakritiikissään, että monituhatpäinen yleisö saapui paikalle pelkän sensaation houkuttelemana. Varmaan kansa jo ensi vuonna hiljentyy kuuntelemaan näytelmän sanomaa, hän puhisi arvostelussaan.

Jokamies kiinnosti lehdistöä. Maakansa raportoi esityksestä 11.9.1957

Jokamiehen paluu

Jokamiestä esitettiin vuodesta 1956 vuoteen 1961. Tuomiokirkon portailla näyteltiin kymmenen esitystä. Näytelmän miehitys pysyi lähestulkoon samana näytäntökauden alusta loppuun.

Jokamiestä testattiin myös Turun Akatemiatalossa pääsiäisenä 1958. Kokeilu ei ollut menestyksekäs. Salin akustiikka vaikeutti esiintymistä ja kulissien siirtäminen esityspaikalle oli vaikeaa.

Tilakokeilut jäivät kiehtomaan teatterinjohtaja Jouko Paavolaa. Hän olisi halunnut esittää Molièrea Akatemiatalossa ja tuottaa kesäesityksiä Turun linnan pihalle. Käytännön hankaluudet veivät voiton haaveista, eivätkä Paavolan suunnitelmat koskaan toteutuneet.

Jokamies sai kuitenkin encorensa.

Turun Oopperayhdistys, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turun kaupungin kulttuuritoimi toivat moraliteetin takaisin Tuomiokirkon portaille. Uusi Jokamies sai ensi-iltansa vuonna 1998. Esityskausi jatkui kesällä 1999, ja viimeiset näytökset nähtiin Turun 775-vuotisjuhlavuonna 2004.

Jokamies kohtaa Kuoleman vuonna 1957 nauhoitetussa radioinnissa.

Teksti: Siiri Liitiä

Väistötiloissa 50-luvulla

Vuonna 1954 Turun Kaupunginteatterin teatterisali tuhoutui tulipalossa. Turun konserttitalosta löydettiin väliaikainen paikka esityksille, mutta lisäksi teatteri tarvitsi muunlaisia väistötiloja.

Lavastamo muutti ensin vanhaan maneesiin Linnankadulla, sitten entiseen yliopiston laboratorioon Vähä-Heikkilässä. Kanslia ja puvusto siirtyivät Apteekkimuseon vieressä sijaitsevaan vanhaan puutaloon.

Historia toisti itseään, kun teatterin toimisto muutti samaan puutaloon teatteritalon peruskorjauksen alta keväällä 2014.